D:no 625/553/04-11
Asia Lausunto
autoverovalitusta koskevassa asiassa
Valittaja Teemu Peltonen
Lähiosoite
Postinumero
ja -toimipaikka
Pyydän
osapuolia huomioimaan muuttuneet osoitetietoni.
Päätös, johon on haettu
muutosta
Autoveropäätös
A2003-11-266-663-004 28.07.2003
Vaatimus Eteläisen tullipiirin tarkastusyksikkö vaatii Peltosen jättämän autoverovalituksen hylkäämistä, sillä Tullin mielestä ajoneuvon verotus on toimitettu lakien ja asetusten mukaisesti.
Esitys Teemu Peltonen esittää verotuksen oikaisemista käyttäen verotuksen perusteena HTT N N:n arviota ajoneuvon arvosta, josta vähennetään Tullilaitoksen käyttämän laskukaavan mukaiset tavanomaiset alennukset 1 830 euroa. Lisäksi verotuksessa käytetyn prosentin oikeellisuus on varmistettava ja tarvittaessa korjattava. Peltonen esittää edelleen, että Tulli määrätään palauttamaan liikaa maksetut tullit ja verot lain mukaisine viivästyskorkoineen Peltoselle.
Perustelut Valittaja esittää seuraavassa kantansa Tullipiirin lausunnossa esitettyihin seikkoihin. Lausunnossa pyritään noudattamaan Tullipiirin lausunnossa esitettyä järjestystä samoin väliotsikoin.
Ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta
En yhdy Tullipiirin näkemykseen siitä, että verotus olisi toimitettu muutetun autoverolain (266/2003, 340/2003) säännösten mukaisesti käyttämällä verotusarvona autoverolain (AvL) 10 a §:n mukaista yleistä vähittäismyyntiarvoa. AvL 11 b § 1. momentti kuuluu kokonaisuudessaan:
Ajoneuvon yleisellä vähittäismyyntiarvolla
tarkoitetaan hintaa, joka yhdestä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti
saatavissa myytäessä se verollisena Suomen markkinoilla kuluttajan asemassa
olevalle ostajalle sinä ajankohtana, jona ajoneuvo ilmoitetaan tai olisi
pitänyt ilmoittaa verotettavaksi. Jos yleisiin myyntihintoihin perustuvaa arvoa
ei ole käytettävissä, yleinen vähittäismyyntiarvo määritetään siitä hinnasta,
jolla samanlaisia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäväksi, vähennettynä
tavanomaisia alennuksia vastaavalla erällä.
Tulli on laskenut ajoneuvoveron ko. momentin viimeisen virkkeen mukaisesti käyttämällä kaupallisin perustein toimivan liikeyrityksen keräämää tietokantaa ajoneuvojen jälleenmyyntihinnasta: ”[...] jolla samanlaisia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäväksi [...]”. Grey-Hen Oy:n ylläpitämä AHTI-tietokanta on varmasti erittäin kattava ja käyttökelpoinen työkalu hintatason summittaiseen määrittelyyn sellaisessa tilanteessa, että parempaa arviota arvosta ei ole. Tässä tapauksessa olisi käytettävissä tarkempi, yleisiin myyntihintoihin perustuva arvo, johon em. momentin ensimmäinen virke viittaa ”[...] yhdestä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa [...]”.
AvL 11 c § 3. momentti kuuluu kokonaisuudessaan:
Yleistä vähittäismyyntiarvoa
ei voida yksinomaan määrittää etuyhteydessä keskenään olevien ostajan ja myyjän
välisten hintojen eikä poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa määräytyvien
hintojen perusteella.
Ko. momentin ensimmäinen virke indikoi lainsäätäjän tarkoitusta pystyä määrittelemään ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo muillakin keinoilla kuin Grey-Hen Oy:n ylläpitämällä AHTI-sovelluksella. Erikseen kielletään yleisen vähittäismyyntiarvon määrittely kauppahinnan perusteella. Ilmiselvä tarkoitus on ollut estää tällä verokeinottelu ja epärehellisyys ja ohjata Tullia löytämään puolueeton tapa määrätä ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo.
Alkuperäisen valitukseni liitteenä oli Kauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan (HTT) N N:n todistus tämän nimenomaisen yksilön yleisestä vähittäismyyntiarvosta maahantuontihetkellä. Koska se vastaa täsmällisimmin AvL 11 b § 1. momentin ensimmäisen virkkeen kuvausta ”[...] yhdestä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa [...]”, vaadin tätä todistusta käytettäväksi perusteena verojen määräämiseksi.
Kauppakamarin mukaan ”HTT-tavarantarkastaja on puolueeton ja antaa pyynnöstä määrämuotoisen tarkastuskertomuksen tarkastuksen kohteen kunnosta, havaitusta virheestä tai vahingosta taikka määrittää kohteen käyvän arvon.”. Mikäli oikeuden mielestä tällaisen puolueettoman ammattilaisen määrittelemä tämän nimenomaisen yksilön arvo ei ole AvL 11 b § 1. momentin ensimmäisen virkkeen mukainen, on vaikea kuvitella, mikä sellainen voisi olla.
Tulli väittää kirjeessään, että ajoneuvon on oltava yleisesti kenen tahansa kuluttajan asemassa olevan ostajan ostettavissa määritellyllä hinnalla ja perustelee tätä monisanaisesti mainitsemalla mm., että arvonmäärityksen tavoitteena ei koskaan voi olla yksittäisen ajoneuvon todellisen hinnan määrittäminen. Lakitekstistä ei löydy perusteita tällaiselle väitteelle. Edellä mainitsemieni lainkohtien valossa on ymmärrettävissä pikemminkin päinvastainen tahtotila: on pyrittävä löytämään mahdollisimman oikeudenmukainen, auton yksilölliset ominaisuudet huomioiva hinta, ja mikäli se ei ole mahdollista, käytetään sellaista hintaa, millä vastaavia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäväksi. Tässä tapauksessa puolueeton ammattilainen on määritellyt ajoneuvon tarkan arvon.
Helsingin Hallinto-oikeus on päätöksessään 24.11.2005 05/1845/1 katsonut, että ”valittajan ajoneuvon verotusarvona oli pidettävä vakuutusyhtiön tekemää hinta-arviota” ja että ”tilastolliseen arvonmääritykseen perustuvaa hinta-arviota voidaan käyttää ennusteena auton markkinahinnasta, mutta hintahajonnan vuoksi yksiselitteisen oikeita arvoja ei voitu määritellä”. Vastaavaan lopputulokseen Hallinto-oikeus päätyi päätöksessään 24.11.2006 05/1852/1. Molemmissa tapauksissa arvonmäärityksen osalta Hallinto-oikeuden näkemys on sama kuin omani: mikäli yksiselitteisen oikeat arvot ovat saatavilla, niitä on käytettävä.
Väitin valituskirjelmässäni, että Tulli käyttää käytettyjen autojen markkina-arvoja määrätessään lähtökohtana autoliikkeiden pyyntihintoja, kun taas autoliikkeiden sekä yksityishenkilöiden välisen autokaupan todellinen kauppahintataso on huomattavasti alempi kuin Tullin käyttämä hintataso ajoneuvojen yleisiä vähittäismyyntiarvoja määritellessä. Olen edelleen samaa mieltä, mutta tässä tapauksessa tämä seikka ei vaikuta lopputulokseen vaatimukseni osalta.
Esitin, että tuontiautojen hinnat ovat muita autoja alhaisemmat. Käsitykseni perustuu henkilökohtaisiin havaintoihin mm. merkkiliikkeissä, ajoneuvojen myynti-ilmoituksissa ja vakuutusyhtiöissä. Olen edelleen samaa mieltä, mutta tässä tapauksessa tämä seikka ei vaikuta lopputulokseen vaatimukseni osalta.
Väitin, että yksityishenkilöiden välisessä kaupassa vallitsee Tullin arviota pienempi hintataso. Käsitykseni perustuu henkilökohtaisiin havaintoihin mm. merkkiliikkeiden ja yksityisten ilmoitusten välillä. Olen edelleen samaa mieltä, mutta tässä tapauksessa tämä seikka ei vaikuta lopputulokseen vaatimukseni osalta.
Esitin valituksessani kaksi myynti-ilmoitusta. Toinen ajoneuvoista oli vuotta vanhempi kuin omani ja toinen Touring-malli (ns. farmariauto). Olen samaa mieltä Tullin kanssa siitä, että ajoneuvojen perusteella ei voida tehdä pitkällemeneviä päätelmiä ajoneuvojen hintatasosta veronmääräytymishetkellä, mutta mielestäni ne antavat kuitenkin selvän indikaation yksityishenkilöiden välisen kaupan hintatasosta ko. ajankohtana. Olen esittänyt siis yhteensä kolme lähes yhteneväistä hinta-arviota kuluttajan silmissä keskenään riittävän samankaltaisista ajoneuvoista, joista yksi on hyväksytyn tavarantarkastajan tarkka hintamääritys siitä nimenomaisesta yksilöstä, jota tämä valitus koskee.
Tulli väittää, että kattava arvonmääritys saadaan aikaan ainoastaan käyttämällä Grey-Hen Oy:n AHTI-sovellusta. Vaadin selvitystä siitä, miten monesta yksittäisestä BMW 528i 4D -merkkisestä ja mallisesta, vuonna 1998 käyttöönotetusta, ajokilometreiltään vastaavasta ajoneuvosta Tulli on tällä tavalla saanut yleisen pyyntihinnan 33 750 EUR, mikä on ollut hintojen keskiarvo, keskihajonta ja vaihteluväli.
Uskon Tullin vakuutuksen siitä, että AHTI-sovellus perustuu kattavimpaan ja parhaaseen käytettävissä olevaan aineistoon. Laki ei kuitenkaan salli Tullin käyttää tätä ensisijaisena arvonmäärityksen työkaluna, kuten Tulli vastineessaan ilmoittaa, etenkään sellaisessa tapauksessa, jossa ajoneuvon arvosta on olemassa tarkka ja puolueeton lausunto.
Ajoneuvon käypä arvo on siis ollut veronmääräytymishetkellä 27 000 EUR, ei 33 750 EUR, kuten Tulli väittää.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C 101/00 antamassa tuomiossa on todettu, että käytettyjen autojen verotuksen syrjivyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös tällaiseen verojärjestelmään luonnostaan kuuluvat kohtuulliset likimääräisyydet. Kohtuullisena likimääräisyytenä ei voida pitää arvojen erotusta 6 750 EUR: Tullin hinta-arvio eroaa 25 % tavarantarkastajan määrittämästä hinnasta.
Käytetystä autoveroprosentista
Tullihallituksen taulukossa vuoden 1998 4d BMW 528i:n veroprosentti on jokaisena kuukautena 34. Automaattivaihteisena saman ajoneuvon korkein veroprosentti on ollut 31 ja sekin vain yhtenä kuukautena. Luokittelemattomat 500-sarjan ajoneuvot on verotettu enimmillään 29 % mukaan. Kaiken kaikkiaan BMW 500-sarjan sedan-mallisia ajoneuvoja on taulukon mukaan verotettu vuonna 1998 kahdeksalla eri veroprosentilla. Kyse on ajoneuvosta, jossa jokaista taulukkoon merkittyä mallia ei varmaankaan ole Suomessa joka kuukausi myyty niin suurta määrää, että siitä voitaisiin – Tullin tekstiä lainatakseni – ”tehdä päätelmiä ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta”. Toisaalta olen itse tuonut ajoneuvon käytettynä maahan, joten sen todellinen vähittäismyyntiarvo vuonna 1998 on mahdotonta määrittää luotettavasti. Tämän johdosta vaadin, että veroprosentin määräytymisen peruste määritellään uudelleen siten, että lähtötietoina voidaan pitää riittävän kattavaa määrää ajoneuvoja niin, että yksittäisten lisävarusteiden ja muiden mallimerkissä näkymättömien ominaisuuksien vaikutus veroprosenttiin voidaan eliminoida ja että verotus suoritetaan ko. prosentin perusteella. Vaihtoehtoisesti Tullin tulee osoittaa, että lähdeaineisto on riittävän kattava, jotta sen perusteella voidaan ”tehdä päätelmiä ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta”.
Loppulausuma
Aiemmassa valituksessani ja tässä lausumassa esittämäni pohjalta vaadin Tullia oikaisemaan verotuksen. Olen osoittanut Tullin käyttäneen virheellistä verotusarvoa ja mahdollisesti epäoikeudenmukaista veroprosenttia, joten vaadin niiden muuttamista.
Helsingissä 14.6.2006
Allekirjoitus
Teemu Peltonen