D:no 625/553/04-11
Asia Lisälausunto
Eteläisen tullipiirin tarkastusyksikön 29.6.2006 päivättyyn vastineeseen
Valittaja Teemu Peltonen
Lähiosoite
Postinumero
ja -toimipaikka
Päätös, johon on haettu
muutosta
Autoveropäätös
A2003-11-266-663-004 28.07.2003
Vaatimus Eteläisen tullipiirin tarkastusyksikkö vaatii edelleen Peltosen jättämän autoverovalituksen hylkäämistä.
Esitys Teemu Peltonen esittää edelleen verotuksen oikaisemista käyttäen verotuksen perusteena HTT N N:n arviota ajoneuvon arvosta, josta vähennetään Tullilaitoksen käyttämän laskukaavan mukaiset tavanomaiset alennukset 1 830 euroa. Lisäksi verotuksessa käytetyn prosentin oikeellisuus on varmistettava ja tarvittaessa korjattava. Peltonen esittää edelleen, että Tulli määrätään palauttamaan liikaa maksetut tullit ja verot lain mukaisine viivästyskorkoineen Peltoselle.
Perustelut Valittaja viittaa 14.06.2006 päivättyyn vastineeseensa ja alkuperäiseen valitukseensa ja toteaa lisäksi seuraavaa.
Valittaja esittää seuraavassa kantansa Tullipiirin lausunnossa esitettyihin seikkoihin. Lausunnossa pyritään noudattamaan Tullipiirin lausunnossa esitettyä järjestystä samoin väliotsikoin.
Grey-Hen Oy:n tietokanta ja AHTI-sovellus
Tulli mainitsee käyttävänsä yleisen vähittäismyyntiarvon määrityksessä mm. ”kaikkea käytettävissä olevaa selvitystä ja asiakkaan esittämää hyväksyttävää näyttöä ajoneuvon arvosta”. Olen liittänyt alkuperäiseen valitukseen kaksi myynti-ilmoitusta ostajan kannalta riittävän samankaltaisista ajoneuvoista sekä hyväksytyn tavarantarkastajan tarkastusraportin. Tulli ei ole hyväksynyt näitä tietoja käytettäväksi ajoneuvon arvoa määritellessä. Vastineessaan Tulli viittaa asiakkaan esittämään näyttöön [verotettavan] ajoneuvon arvosta, vaikka edellisessä vastineessaan Tulli on esittänyt, että verotuksen lähtökohtana ei voi olla yksittäisen ajoneuvon arvon määrittely. Edellisessä lausumassani kerroin, että laista ei löydy kohtaa, joka kieltäisi verotuksen perustamisen verotettavan ajoneuvon todelliseen arvoon.
Tullipiirin kattavasta selostuksesta saa hyvän käsityksen siitä, millä perusteilla Grey-Hen Oy:n tietokannasta ja AHTI-sovelluksesta saatavia hintatietoja käytetään ja kuinka ne kerätään. Järjestelmän tarkka toimintatapa jää kuitenkin selventämättä ja sen mainitaankin olevan Grey-Hen Oy:n liikesalaisuus. Kerättyjä tietoja käsitellään tilastollisen mallinnuksen kautta ja tällä pyritään ennustamaan fiktiivisen (eli Suomen markkinoilla sillä hetkellä olemattoman) ajoneuvon hinta tiettynä päivämääränä. Mikäli tällainen järjestelmä toimisi täydellisesti, samaa kovarianssimenetelmiin ja odotusarvopintoihin perustuvaa algoritmia voitaisiin käyttää kaikkien muidenkin hintojen ennustamiseen, kuten mm. raaka-aine- ja osakepörssien kurssimuutoksiin. Siksi toistankin edellisessä vastineesssani esittämäni näkemyksen: ”Grey-Hen Oy:n ylläpitämä AHTI-tietokanta on varmasti erittäin kattava ja käyttökelpoinen työkalu hintatason summittaiseen määrittelyyn sellaisessa tilanteessa, että parempaa arviota arvosta ei ole.”
AHTIsta saatavan verotusarvon taustamateriaali
Tulli kertoo perustavansa hinta-arvionsa raakaan tilastolliseen numeroarvoon, mutta myöntää, että tämän numeroarvon perustelu on mahdotonta ilman Grey-Hen Oy:n apua ja kertoo, että ko. taustatiedot ovat Grey-Hen Oy:n liikesalaisuuksia, kuten myös tarkat ko. arvon saamiseksi tehdyt laskelmat. Tämä saattaa rikkoa Hallintolain 45 §:n mukaista perusteluvaatimusta, jonka mukaan tällaiset päätökset on perusteltava.
Tulli mainitsee, että verovelvollinen voi arvioida verotusarvon oikeellisuutta vertaamalla päätöksestä ilmenevää verotusarvoa samanlaisten autojen myynti-ilmoituksiin. Jätin verovalituksen nimenomaan tällaisen vertailun tuloksena ja liitin valitukseen tavarantarkastajan arvion lisäksi kaksi myynti-ilmoitusta ostajan silmissä keskenään riittävän samankaltaisista autoista. Edellisessä Tullin vastineessa tällaisten verrokkihintojen käyttö todisteina tai arvonmäärityksen perusteena kuitenkin tyrmättiin täysin ja tilastollisesti pätevä tarkastelu onkin mahdotonta tuntematta ainakin Tullin hinnan perusteena olevan otteen määrää, hintojen keskihajontaa ja keskiarvoa.
Tulli mainitsee edelleen julkaisevansa henkilöautojen ja moottoripyörien sovellettuja verotusarvoja Internet-sivuillaan. Verovalitukseni toinen osa käytetystä veroprosentista sai alkunsa nimenomaan tästä julkaisusta. Perustelin tämän jo edellisessä lausumassani. Mitä tulee arvojen vertailuun, totean, että tuona ajanjaksona Tullin tekemät arvonmäärittelyt näyttäisivät olevan valituksen kohteena olevan ajoneuvon kaltaisten ajoneuvojen suhteen linjassaan keskenään, mutta ne eroavat järjestäen ko. ajankohdan markkinahinnoista huomattavasti. Tämän johdosta vaadin edelleen käyttämään tavarantarkastajan määrittelemää yksittäisen ajoneuvon tarkkaa hintaa.
Koska AHTI-tietokannasta saatava taustamateriaali ja ne algoritmit, joilla siitä luodaan verotusarvo, ovat palvelun tuottavan yrityksen liikesalaisuuksia, verovelvollisen on mahdotonta arvioida verotuksen oikeellisuutta muuten kuin vertaamalla Tullin päätöstä samanlaisten autojen myynti-ilmoituksiin. Mikäli kuitenkin verovelvollinen havaitsee selvän eron, kuten minä havaitsin, ja jättää tämän perusteella valituksen verotuksesta, Tulli tyrmää näiden hintojen käytön verovalituksen pohjana, sillä ko. hinnat eroavat AHTI-sovelluksen antamasta, salaisella tavalla kerätystä ja käsitellystä numeroarvosta.
Tavarantarkastajan lausunnosta
Tullipiiri toteaa, että kyse on vain yksittäisestä hinta-arviosta, eikä ajoneuvon yleistä hintatasoa riitä kuvaamaan näin pieni otanta hintahavaintoja, vaikka alkuperäisen valitukseni liitteenä oli kaksi yksityisen henkilön kauppaamaa, ostajan silmissä riittävän vastaavaa ajoneuvoa. Tulli ei silti itse tiedä, miten moneen yksittäiseen BMW 528i 4D -merkkiseen ja malliseen, vuonna 1998 käyttöönotettuun, ajokilometreiltään ja varustelutasoltaan vastaavaan ajoneuvoon Tullin määrittelemä yleinen pyyntihinta 33 750 EUR perustuu.
Ajoneuvon kuntoon vaikuttavat tekijät eivät ole muuttuneet tavarantarkastajan tekemän tarkastuksen ja ajoneuvon veropäivän välisenä aikana. Kuten tavarantarkastajan lausunnosta käy selvästi ilmi, hän on laskenut ajoneuvolle kaksi hintaa, joista toinen on tarkastushetken ja toinen veropäivän mukainen. Veropäivän mukaisessa hinnassa on arvioitu paitsi silloinen korkeampi hintataso, myös ajoneuvossa olleet puutteet ja viat, jotka oli jo tarkastushetkellä korjattu, kuten puuttuneet talvirenkaat ja kulutuspinnaltaan lähes olemattomat kesärenkaat. Myös ajettu kilometrimäärä on huomioitu tarkastusraportissa. Muutaman kuukauden väli veropäivän ja tavarantarkastajan tekemän tarkastuksen välillä on sitäpaitsi vain hyvä asia: käytettävissä on todellisia hintatietoja ko. ajanhetkeltä eikä ajoneuvon arvoa tarvitse perustaa tuntemattomalla algoritmilla laskettuihin, paljaisiin numeroarvoihin. Tullin väite siitä, että lausunnossa ei olisi selvitetty tarkemmin minkälaiseen hinta-aineistoon arvio perustuu, kuulostaa lähinnä naurettavalta, kun verrataan mm. vakuutusyhtiöiden käyttämän ammattikunnan käsityönä tekemää tutkimusta Tullin käyttämän ”mustan laatikon” antamaan numeroon.
Autoveroilmoitusta jättäessäni en ole vedonnut ajoneuvon huonokuntoisuuteen, sillä se ei mielestäni kokonaisuutena sitä ollut, vaikka muutamia edellämainitsemiani varusteita siitä puuttuikin. Ajoneuvo ei ollut huonokuntoinen myöskään tavarantarkastajan mielestä tarkastushetkellä, joten en ymmärrä, mihin Tullin vihjaus ajoneuvon kunnosta perustuu. Tarkoitukseni oli ostaa kohtuukuntoinen käyttöauto Saksasta ja tuoda se Suomeen ja tässä onnistuin mielestäni hyvin. Ainoa asia, mihin en ole tyytyväinen, on Tullin veropäätös, joka eroaa ajoneuvon veropäivän mukaisen todellisesta hinnasta 25 %. Ajoneuvon kunnosta ei Tullilla ole mitään käsitystä, sillä ajoneuvoa ei tarkastettu eikä kuvattu siinä yhteydessä kun jätin siitä autoveroilmoituksen. Siten ainoa ammattilainen, jolla on selvä käsitys ajoneuvon todellisesta hinnasta, on hyväksytty tavarantarkastaja N N, jonka lausunto on alkuperäisen valitukseni liitteenä.
Vetoan muilta osin aiemmassa lausunnossani esittämiini seikkoihin.
Loppulausuma
Tulli on määrittänyt ajoneuvon verotusarvon AHTI-tietokannan avulla. Olen aiemmassa valituksessani ja lausumassani sekä tässä lausumassa osoittanut siihen liittyviä epäkohtia ja tiedon salaisuuteen perustuvia riskejä, joiden johdosta ajoneuvon verotusarvo voi AHTI-tietokannan avulla poiketa verotettavan ajoneuvon todellisesta arvosta huomattavastikin. Olen myös osoittanut, että verotuksen oikeellisuuden tarkastaminen on verovelvolliselle likipitäen mahdotonta, sillä tieto siitä, miten ko. verotusarvo on saatu, on yksityisen yrityksen liikesalaisuus. Esittämäni kolme hintaa ovat ”riittämättömiä” mutta silti Tulli ei pysty kertomaan, montako hintaa tarvittaisiin ”riittävän” otteen saamiseksi tai moneenko yksittäiseen ajoneuvon kauppahintaan AHTI-sovelluksen hinta perustuu.
Helsingin Hallinto-oikeus on päättänyt 24.11.2005 (taltionumero 05/1852/1), että kyseessä olleen ajoneuvon todellinen verotusarvo oli huomattavasti alempi kuin Tullin määrittämä arvo: ”tilastolliseen arvonmääritykseen perustuvaa hinta-arviota voidaan käyttää ennusteena auton markkinahinnasta, mutta hintahajonnan vuoksi yksiselitteisen oikeita arvoja ei voida määritellä.” Tässä tapauksessa ajoneuvo oli myyty kaksi ja puoli kuukautta maahantuonnin jälkeen ja ajoneuvon verotusarvon tuli perustua kauppahintaan.
Samana päivänä Helsingin Hallinto-oikeus on päättänyt toisessa tapauksessa (taltionumero 05/1854/1) täsmälleen samalla tavalla. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö oli lunastanut ajoneuvon vain viikkoja Tullin määritettyä ajoneuvon arvon ja hinnat erosivat huomattavasti. Ajoneuvon verotusarvo tulisi siis määrittää lunastushinnan, jonka todennäköisesti on määritellyt hyväksytty tavarantarkastaja, perusteella.
Aiemmassa valituksessani ja lausumassani sekä tässä lausumassa esittämäni pohjalta vaadin Tullia oikaisemaan verotuksen. Olen edelleen osoittanut Tullin käyttäneen virheellistä verotusarvoa ja mahdollisesti epäoikeudenmukaista veroprosenttia, joten vaadin niiden muuttamista.
Helsingissä 27.7.2006
Allekirjoitus
Teemu Peltonen